Kotkan torin laidalta purettiin kaksi huonokuntoista rakennusta ja tilalle muurattiin nelikerroksinen kerrostalo keraamisista Poroton-harkoista.
Kotkan torin laidalta purettiin kaksi huonokuntoista rakennusta ja tilalle muurattiin nelikerroksinen kerrostalo keraamisista Poroton-harkoista.
Torille avautuvan tontin ja kiinteistöt omistaa Agda Kolmijoen perikunta. Omistajuus periytyy vuodelta 1897, jolloin tontti hankittiin ensisijaisesti hevosia varten toriasioinnin ajaksi. 1900-luvulla tontille rakennutettiin asuintalo piharakennuksineen sekä liiketalo, mutta viimeisimmästä rakennushankkeesta ehti kulua 90 vuotta ennen seuraavan uudisrakentamishankkeen käynnistymistä. Tontin nykyinen haltija Tiina Halonen, rakennuttaja jo kolmannessa polvessa, halusi tarjolle uusia liiketiloja torin puolelle sekä asuinhuoneistoja vuokrattavaksi. Tavoitteena oli toteuttaa elinkaaritaloudellinen rakennus, joka kestää aikaa niin rakenteellisesti kuin esteettisestikin.
Ajatus uudesta rakennuksesta syntyi Tiina Halosen kävellessä Helsingin Eirassa, jossa parhaillaan oli käynnissä rakennushanke kahden talon väliin. Uuden talon sovittaminen osaksi kivitalojen rivistöä sopisi myös Kotkan tontille. Tästä alkoi pitkä vuoropuhelu Tiina Halosen ja Arkkitehti SAFA Jani Prunnilan välillä.
Torin laidalla sijainneet kaksi vanhaa jo huonokuntoista rakennusta päätettiin purkaa ja uudisrakennukseen toteuttaa 12 asuntoa sekä neljä liiketilaa. Uusi kerrostalo sijoittuisi aivan torin reunaan. Ulkoseinistä haluttiin mahdollisimman riskittömät ja siksi materiaaliksi valikoitui keraaminen perliittitäytteinen kennoharkko. Rakennuttajan lähtökohta oli yksiaineinen, monoliittinen seinärakenne. Rakennuksen runko tehtiin betonielementeistä ja kuorilaatat valettiin paikan päällä.
Rakentaminen sujui suunnitelmien mukaan aikataulussa. Koska kyseessä oli Suomen ensimmäinen kennoharkoilla toteutettu kerrostalo, tuote oli uusi rakennusurakasta vastaavalle Oy Rakennuspartiolle. Kennoharkkorakentamisesta jäi urakoitsijalle postiivinen kuva ja vastaava mestari Juha-Matti Airola uskookin kennoharkkorakentamisen yleistyvän Suomessa tulevina vuosina.
Lisätietoa kohteesta Arkkitehti-julkaisussa.
Lue myös Kotkan toritalon rakentamisesta julkaistu artikkeli Kivestä muuraamalla -lehdessä.
Anna yhteystietosi niin me otamme sinuun yhteyttä. Palvelemme kaikissa tiilirakentamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Soita tai lähetä sähköpostia oman alueesi myyjälle. Saat lisätietoa tarpeisiisi soveltuvista tiiliratkaisuista