Vanhan ja uuden rakennuskannan yhdistävä tiiliarkkitehtuuri

Turun Telakkaranta, Ruskonkirjava Makasiini julkisivutiili — Telakkaranta on rakentunut Turun paraatipaikalle Aurajoen itärannalle. Vanha tehdaskiinteistö on saanut sisäänsä loft-asuntoja ja naapureikseen uusia kerrostaloja. Julkisivujen punatiili antaa korttelille yhtenäisen ilmeen.

Turun Telakkarannalle myönnettiin vuoden 2018 Kestävä Kivitalo-palkinto tunnustuksena asuinalueen suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjauksesta paikallarakentamisen hyviä perinteitä vaalien.

– Vanhan ja uuden rakennuskannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa.

Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä sekä rakennusten elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.

– Uusi rakennuskanta tiilisine julkisivuineen ja lasitettuine parvekkeineen on yhdistetty vanhempaan tiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin tavalla, joka tekee alueesta mielenkiintoisen ja näyttävän, Pentti Lumme jatkaa.

Turun Telakkaranta, L-tehtaan Loft-asunnot

L-tehtaan muuttaminen Loft-asunnoiksi - parasta kierrätystä

Wärtsilä rakennutti tehdaskiinteistön laivanrakennusta varten lähelle Aurajoen suistoa vuonna 1934. Niin sanottua L-tehdasta laajennettiin vuonna 1954. Tehtaan kalke hiljeni vuonna 2004, kun laivanrakennus siirtyi uudelle Pernoon telakalle. Mittava rakennus jäi paikalleen osaksi joenrannan kaupunkikuvaa, niin kuin se on jo lähes sata vuotta ollut.

– Vuodesta 2004 alkaen olen himoinnut tätä hienoa rakennusta, joka sijaitsee ainutlaatuisella paikalla. Sekä rakennuksella ja paikalla on historiansa, arkkitehti SAFA Kari Haroma Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy:stä sanoo.

Vuonna 2013 kiinteistö siirtyi YH Kodit Oy:n ja Jatke Oy:n omistukseen. Haroma & Partners voitti toteuttamisen ideakilpailun ja L-tehtaan muuttaminen loft-asunnoiksi alkoi 2014. Talo saikin nimekseen Loft-Tehdas.

– Museovirasto ei hyväksynyt lisäeristystä, mutta ei sitä olisi tarvittukaan. Paksu tiiliseinä ilmaväleineen eristää lämpöä hyvin. Kylmäsiltoja eristettiin ja ikkunat vaihdettiin lämpöarvoiltaan paremmiksi, Kari Haroma toteaa.

Hänen mukaansa L-tehtaan kestäviä rakenteita selittää se, että aikanaan haluttiin rakentaa työntekijöille kunnon olosuhteet.

– Tiiletkin olivat säilyneet hyvin. Joitain rikkinäisiä vaihdettiin, mutta niillekin löytyi korvaavat tiilet vanhasta rakenteesta.

Asuntosuunnittelua jokimaiseman ja punatiilen ehdoilla

Telakkarannassa on nyt rakenteilla vanhaa Loft-Tehdasta lähinnä olevat uudisrakennukset. Korttelin rakentaminen alkoi vuonna 2014. Hyvin suunnitellut ja laadukkaasti rakennetut, upealla paikalla sijaitsevat asunnot ovat kiinnostaneet ostajia. Näin ollen korttelin rakentaminen on edistynyt uudella talolla vuosittain. Kortteli valmistuu 2019.

– Arkkitehtisuunnittelun yhtenä haasteena oli, miten luodaan kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus. Luonnollisena ratkaisuna oli tehdä liuskekivillä verhotuin sokkelein laituritasosta reilusti ylös korotettu jalusta ja kaikkien uudisrakennusten julkisivut puhtaaksi muurattuna samalla tiilellä. Lopputuloksesta ei huomaa, että mukana on ollut useampi eri rakennuttaja, arkkitehti SAFA Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Arkkitehdeistä toteaa.

Kaava määritteli julkisivuun punatiilen ja sokkeleihin luonnonkiven.

– Valitsimme Wienerbergerin ruskonkirjavan Makasiini-tiilen, joka istuu hyvin kokonaisuuteen. Tiilinen julkisivu kestää aikaa ja on tyylikäs. Yhtenäinen kortteli oli yksi suunnittelun perusasia ja tärkeää kestävän ympäristön kannalta, Pekka Mäki lisää.

Asuntosuunnittelua tehtiin myös maiseman ehdoilla. Lähes kaikkien asuntojen avarat parvekkeet avautuvat Aurajoelle ja tarjoavat näkymän kohti Turun linnaa.

Taloyhtiöillä on yhteinen, merelliseen henkeen toteutettu pihakansi. Sen alla on autohalli, josta pääsee suoraan hisseillä porraskäytäviin.

Kiitokset Turun kaupungin kaavoitukselle

Turun kaupungin kaavoituksella on ollut hyvin keskeinen rooli Telakkarannan alueen toteuttamisessa.

– Pitää myös kiittää maanomistajaa eli Wärtsilä kiinteistöjä, joka järjesti vuonna 2005 arkkitehtikutsukilpailun. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Gullichsen-Vormala Oy:n ehdotus ja pääsuunnittelijana oli Timo Vormala. Asemakaavanmuutoksen perusratkaisu on laadittu sen pohjalta.

– Alueelle laadittiin talonsuunnitteluun rakentamistapaohjeet kaavamääräysten lisäksi, kertoo kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari Turun kaupungilta.

– Maanomistaja ei halunnut luovuttaa aluetta yhdelle toteuttajalle, vaan myi enintään kaksi tonttia kerrallaan, jotta moninaisuus toteutuisi.

– Kaavallinen tavoite oli suunnitella Turun oloissa sopivan kokoiset, yksittäin toteutettavat kerrostalotontit ja selkeä liikenneverkko

Paula Keskikastari muistuttaa, että Telakkaranta on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osa ja Aurajoen teollista maisemaa.

– Teollisesta vaiheesta jääneet ominaispiirteet, nosturit, telakan osa ja rannan muoto säilytettiin. Suojellut nosturit luovat ihan oikeasti paikan henkeä ja kadun tason pienet telakkafragmentit ovat myös tärkeitä.