Pohjoismaiden ensimmäinen elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli rakennetaan Helsingin Jätkäsaareen.
Kiertotalouskortteli on yhteisöllinen kerrostalokortteli, joka suunnitellaan, rakennetaan ja jossa asutaan kiertotalouteen perustuvan konseptin mukaisesti.
Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin julkisivuratkaisuksi innovoitu kiertotaloustiili eteni kahden muun kilpailuehdotuksen lisäksi Vuoden vastuullisuusteko-kilpailun finaaliin. Kilpailun huipentui Keskuskauppakamarin järjestämässä Suuri yritysvastuu -päivässä, jossa Kiertotaloutiili valittiin Vuoden vastuullisuusteoksi selvällä äänienemmistöllä. Keskuskauppakamarin kumppanina kilpailussa olivat myös UN Global Compact Suomi ja JCI Helsinki.
Kiertotaloustiilen kehitystyössä eri hankeosapuolien yhteistyö oli avainasemassa. Kehityshanke on esimerkki pioneeriajattelusta kiertotaloudessa ja yhteisistä oivalluksista, jotka johtavat konkreettisesti uuden kiertotaloutta tukevan tuoteratkaisun syntymiseen.
Rakennuttaja Yrjö ja Hanna -säätiö
Rakentaja YIT
Arkkitehtisuunnittelu ARK-house arkkitehdit
Muut suunnittelualat A-Insinöörit
Kierrätyslasi Fiskars Group Iittalan lasitehdas
Kiertotaloustiili Wienerberger Korian tiilitehdas
Kiertotalouskortteliin laaja materiaaliselvitys
Hankkeen rakennuttajana on Yrjö ja Hanna -säätiö, KVR-urakan toteuttajana on YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaa ARK-House Arkkitehdit ja muista suunnittelualoista A-Insinöörit. Kiinteistöön valmistuu esteettömiä asumisoikeusasuntoja, seniorivuokra-asuntoja sekä liiketiloja.
Hanke on osa Helsingin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Hankkeen kehittämisteemoina ovat rakentamisen aikainen kiertotalous sekä kohtuuhintaiset ja toistettavat kiertotalousratkaisut. Kohteessa toteutuvat vähähiilisyys, uudelleen käyttö, purettavuus ja korjattavuus pitkän elinkaaren aikana.
Kiertotalouskorttelin rakentamisessa pyritään käyttämään materiaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettyjä tai kierrätettäviä, tai ympäristöä vähemmän kuormittavia.
– YIT:ssä kartoitimme julkisivuun sopivaa kiertotalousmateriaalia ja Jätkäsaaren asemakaava ohjasi tiilen käyttöön. Sopivaa tuotetta ei kuitenkaan löytynyt valmiina ja hankkeessa kiertotalouden ja kestävän rakentamisen konsulttina toimivalta A-Insinööreiltä syntyi idea uuden tuotteen luomisesta. A-Insinöörit nosti esiin Fiskars-konsernin Iittalan lasitehtaan kierrätyslasin yhtenä vaihtoehtona hankkeessa hyödynnettäväksi kierrätysmateriaaliksi, kertoi YIT:n työpäällikkö Janne Piepponen.
– Selvitimme muutamien Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia lähteä mukaan kehittämään kierrätysmateriaalista uutta julkisivumateriaalia, ja saatoimme yhteen lopulta Iittalan lasitehtaan, Wienerbergerin ja kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaavat, kertoo kestävän rakentamisen asiantuntija Janita Rintala A-Insinööreistä.
Wienerbergerin ja arkkitehtitoimiston välisten keskusteluiden pohjalta syntyi ajatus kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävän kiertotaloustiilen valmistamisesta hankkeen pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi.
– Meillä oli jo aiempaa kokemusta saniteettiposliinin käytöstä osana tiilimassaa. Laboratoriotestien perusteella kierrätyslasin käyttö näytti lupaavalta ja pääsimme etenemään ripeästi tehdaskokeisiin, Wienerbergerin tuotekehityksestä vastaava Milla Ahti-Kotilainen sanoo.
– Tiili sopii hyvin kiertotalouskorttelin julkisivumateriaaliksi ja sen pinta on näyttävä. Tiili on materiaalina pitkäikäinen, huoltovapaa ja kestää hyvin Jätkäsaaren merellisiä, vaativia sääolosuhteita. Se, että tiilen valmistuksessa neitseellisiä raaka-aineita korvataan kierrätysaineilla, tukee erinomaisella tavalla hankkeen tavoitteita. Uuden kiertotaloustiilen kehittäminen tapahtui ketterästi, minkä ansiosta se voitiin valita kohteeseen, Piepponen lisäsi.
Kiertotalouskorttelissa tulevaisuuden kestävään rakentamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Se näkyy esimerkiksi rakennesuunnittelussa, jossa otetaan huomioon rakenteiden irrotettavuus. Lisäksi LVI-suunnittelua sekä energiajärjestelmiä tarkastellaan siten, että ne palvelevat myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ilmasto-oloihin varautuen pihasuunnittelu tehdään rankkasateet ja hellejaksot huomioiden sekä luonnon monimuotoisuutta vaalien.
Noin 40 % kierrätysaineita sisältävät tiilet viimeisteltiin Vuolu-pintastruktuurilla. Kierrätysaineet tekevät tiilen pinnasta tavanomaista rouheamman. Posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa
Kierrätysmurskeiden käyttö tiilen valmistuksessa vaikuttaa tiilen ulkonäköön ja siten muurattuun julkisivupintaan. Hiekkaa ja savea korvaavat aineet vaikuttavat myös tiilimassan käyttäytymiseen poltossa. Siksi kaikki kierrätysaineita sisältävät tuotteet koepoltetaan ja testataan huolellisesti.
Kiertotaloustiilien kehitysprojektissa on tehty ensimmäiset, laajat tuotantokokeet Korian tiilitehtaalla Kouvolassa. Noin 40 % kierrätysaineita sisältävät tiilet ovat ulkonäöltään tavanomaisia tiiliä rouheampia ja posliini- ja lasimurskeen voi havaita pieninä kiteinä tiilen pinnassa. Teknisesti kiertotaloustiilet täyttävät CE-merkintään vaadittavat ominaisuudet.
– Olemme halunneet kiertotalouden ratkaisujen jäävän näkyviin myös rakenteissa. On ollut hyvä huomata, että näinkin merkittävä kierrätysaineiden käyttö ei kuitenkaan oleellisesti muuta tiilen ulkonäköä. Se kannustaa kiertotaloustiilien laajempaankin käyttöön. Hienoa, että hankkeen myötä syntyi pysyvä tuote Wienerbergerin mallistoon. Lisäksi tiilet valmistetaan Suomessa ja niissä käytettävä savi on kotimaista, toimitusjohtaja Petri Kokkonen kertoo Yrjö ja Hanna -säätiöstä.
Osa kiertotaloustiilien tuotantokokeen tiilistä päätyy esitestaukseen tiilipaviljonkiin, joka valmistuu Keravan Kivisillan alueelle osaksi kestävän rakentamisen teemoihin keskittyvää URF-tapahtumaa. Arkkitehtien Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki on toisinto Arkkitehtimuseon ja Designmuseon sisäpihalle vuonna 2022 valmistuneesta Alusta-paviljongista.
– Meille oli tärkeää, että koetiilille löytyy aito, kiertotaloutta edistävä käyttökohde, eivätkä ne mene hukkaan, Wienerbergerin markkinointipäällikkö Maiju Paasiviita sanoo.